VEKARANJÄRVI - KÄÄPÄLÄ
Vekaranjärvi - Suomen suurin varuskunta
Etusivu      Historia
Tulosta tämä sivu
Vekaranjärven ja Kääpälän historiakirjoituksia
 

Ripaus varhaisempaa historiaa.

Kylistä ei ole paljoakaan tietoa esihistoriallisen ajan tapahtumista. Kylien alueella ja niitten läpi on varmasti eräilty sisempää Salpausselkää pitkin Hollolasta, Mäntyharjulta ja Lappeen suurpitäjästä käsin. Kylän pohjoisosan laajat vesistöt ovat  myös houkutelleet kalastajia lähipitäjistä. Kääpälä on Kangasrannan kyliä, ja on aikoinaan kuulunut Taipaleen suurpitäjään. Lipiälän kanssa se on muodostanut yhteisen talouskylän ja  niillä on  vieläkin yhteinen jakokunta. Lipiälä lienee näistä kahdesta kylästä vanhempi.

Ensimmäiset asukkaansa kylät saivat luultavimmin Lappeen pitäjästä päin, mutta yhteyksiä oli myös länteen, Hollolan suurpitäjään päin, koska tallennettu suullinen perinne tietää kertoa, että ” täält vietih Hollolan Lahteen sapilaill ruumiit” (Valkealan historia) Vanhimmista mahdollisista asiakirjoista on todettavissa, että Kääpälässä oli 1500 luvun puolivälissä kolme kantatilaa ja Lipiälässä kaksi. Kääpälän nimi lienee johdettavissa henkilönimeen Kääpä.  Valkealan Kääpälä lieneekin maamme vanhin  ”Kääpä” asutusnimi. Täältä saattavat ollla kotoisin ne henkilöt Nuijamaalla, Mäntyharjussa ja Inkerissä, joilla  1600 luvulla oli henkilönimi Kääpä.

Lähihistoriaa.

Vielä  1950 luvulle saakka Kääpälä ja Lipiälä olivat  maaseutukyliä, joissa viljeltiin peltoja ja hoidettiin karjaa. Lisäansioita saatiin Pohjois-Valkealan valtavilta metsäsavotoilta, joilta parhaina talvina hankki leivänsärvintä yli 500 miestä. Kylien maatilat olivat kohtuullisen suuria ja ihmisten toimeentulo tuntui turvatulta.
Palvelutaso kylissä oli nykyisellä mittapuulla mitattuna aivan erinomainen: kaksi kauppaa, pankki, hirsihöyläämö ja saha, parturi-kampaamo, tanssilava, koulu, kirjasto, mylly,  kaksi kioskia, hyppyrimäki, useita yhdistyksiä , valokuvaamo ym.

Muutos oli kuitenkin tulossa. Vuonna 1956 puolustusvoimien hallintaan lunastettiin nykyinen Pahkajärven ampumaleirialue. Muutaman vuoden sisällä kaikki sen alueella asuneet joutuivat muuttamaan pois ja jotkut tilat menettivät osia maistaan. Seuraava suurempi kolaus tapahtui vuonna 1963, jolloin Karjalan Prikaatin uusi varuskunta päätettiin rakentaa, asukkaitten kovasta vastustuksesta huolimatta, lähes pelkästään Kääpälän ja Lipiälän kylien alueelle. Lähes kaikki kylien maatilat joutuivat luovuttamaan maitaan valtiolle, yhteensä yli 800 hehtaaria. Useat tilat kutistuivat niin pieniksi, että ne eivät enää taanneet asukkaille turvattua toimeentuloa. Varsinkin nuorempi väki ymmärsi tilanteen, hankki  ammattikoulutuksen ja muutti pois kylistä. Tällä hetkellä  Kääpälässä ei ole ainoatakaan toimivaa maatilaa, Lipiälässä on yksi maitotila ja yksi perunatila!

Kylän yleisilmeeseen maanviljelyn loppuminen vaikutti hyvin radikaalisti. Entinen avoin peltonäkymä on parissa vuosikymmenessä hävinnyt lähes kokonaan . Pellot on metsitetty, eikä kylän taloista enää monikaan  näy  ohikulkijalle.  Ongelmaksi on myös muodostunut muutama autio talo aivan kylän keskustassa. Talojen saanti myyntiin ja jälleen asuttavaksi siistisi kylänäkymää  huomattavasti.

Tämänhetkiset maatalouden vaikeudet tietäen, on kuitenkin aivan selvää, että varuskunnan tulo kylään on ollut selkeästi hyvin myönteinen asia.  Tänä päivänä lähes kaikista kylän talouksista ainakin joku käy varuskunnassa töissä ja saa sieltä toimeentulonsa. Menneet pienet ristiriidatkin ovat jo aikoja sitten unohtuneet ja sotaväen kanssa on opittu elämään hyvässä yhteisymmärryksessä. Kääpälä on pieni kylä, naapurikylän  Lipiälän kanssa vakinaisia asukkaita on vain noin 160 henkeä. Valkealan varuskunta mukaan lukien  asukasmäärä kuitenkin moninkertaistuu. Työpaikkaomavaraisuuskin on huippuluokkaa, koska työpaikkoja löytyy lähes 800 kappaletta!

Vielä muutama vuosi takaperin suuri osa varuskunnan henkilöstöstä asui Vekaranjärvellä. Viime aikoina muuttoliike on  monista syistä johtuen käynyt täältä poispäin, josta johtuen kylän palvelutaso on kokenut kovia. Olemme menettäneet mm. postin ja toisen kaupan.  Myöskin koulu ja kirjasto olivat vähällä mennä, mutta säästyivät onneksi, eivätkä ne ole enää lopettamisuhkan alla. Koulun  varmistumisen  ja  uuden  päiväkodin  rakentamisen  jälkeen  kyliin  onkin  muuttanut   useita lapsiperheitä ja  tulevaisuus näyttää jälleen valoisammalta. Tonttitarjontakin  on kunnossa ja uudet asukkaat ovat kovasti tervetulleita!

 

Pahkajärven alueen lähihistoriaa

Ennen Pahkajärven leirialueen ja Valkealan varuskunnan tuloa Kääpälän ja Lipiälän kylien alueille, oli Pahkajärven aluekin asutettua. Taloja oli tosin vähän, suurin yhtenäinen asutus oli Tervarummun alueella, josta tosin asioitiin suurelta osin Hillosensalmen suunnassa.

Pahkajärven maastot olivat lähes maanviljelyyn sopimattomia, kallioisia ja karuja, runsaitten järvien pilkkomia.  Silti muutamia vuosia sitten sedimenttikerrostumista otetuissa siitepölynäytteissä on todettu esim. Tervarummun tienoilla olleen jo hyvin varhaista leipäviljan, rukiin ja ohran, viljelyä. Eränkäyntiin alue kuitenkin soveltui erinomaisesti ja houkutteli ihmisiä asumaan seudulle. Myös kulkuyhteydet esihistoriallisena aikana olivat mainiot, kulkihan alueen pohjoisosassa ”Savon valtatie”, Mäntyhajun vesireitti, joka sitten Lintukymillä liittyi koko sisäisen Suomen tärkeimpään ”valtatiehen”, Kymin mahtavaan vesireittiin.Sotien ja heimokahinoitten aikoina suuret korvet toimvat turvan antajina asukkailleen.

Pahkajärven leirialueen syntyminen -50 luvulla tiesi ”evakkomatkaa” alueen asukkaille. Myös Kääpälän ja Lipiälän kylien alueella asuneet joutuivat myymään kotikontunsa valtiolle ja muuttamaan pois. Lähtemään joutuivat 7 taloa myllyn luota ja 4 taloa "sydänmaalta". Tilalle muuttivat sotilaat, parakit, tykit ja panssarit. Yksi aikakausi Pahkajärven alueella oli päättynyt.

9.4.2009 posti toi allekirjoittaneelle suuren ruskean kirjekuoren. Lähettäjä oli rouva Raili Mauno, joka oli yksi viimmeisiä Pahkajärveltä pois muuttaneita. Koti Naarajärven rannalla, lähellä Kääpälän myllyä, ei kaikkine muistoineen ollut kuitenkaan unohtunut mielestä, vaikka aikuiselämä suurelta osin olikin vietetty muualla.

Kirjekuoreen oli kerätty vanhoja valokuvia, maakirjan otteita, lehtileikkeitä, ym. ajalta ennen varuskunnan tuloa alueelle. Mielenkiinnolla niitä tuli heti selailtua. ”Kesäverlalaisena” pisti silmiin mm. Verlan Puuhiomo- ja pahvitehtaan maaomistus, nyt leirin ja varuskunnan alle jääneellä alueella  samoin kuin melko pienessä kylässä asuneet runsaslukuiset torpparit ja lampuodit. Heille tuli sittemmin mahdolliseksi lunastaa torppansa itsenäisiksi v.1929 torpparivapautuslain voimaantultua.

Saatekirjeessä toivottiin, että materiaali siirrettäisiin, mahdollisuuksien mukaan, Kääpälän kotisivuille, jossa ne olisivat tulevaisuudessakin kaikkien saatavilla. Tästä kiitokset Seppo Purontakaselle, joka auttoi ratkaisevasti tässä työssä ja myöskin Valkealan Sanomille, joka ystävällisesti ojensi ”auttavan kätensä” antamalla valmiin lehtijutun käyttöömme.

Kiitokset myös Raili Maunolle materiaalista. Pieni pala pienten kylien historiaa on hänen toimestaan pelastettu!

Veikko Kärkkäinen

 

Kääpälän myllyn historiaa

Kääpälän myllyn historia on kuvattu Valkealan sanomien kolmella sivulla, jotka on nätävissä PDF- tiedostona seuraavista linkeistä:
Alkuperäisen aineiston on toimittanut Raili Mauno.  Hänen toimestaan on pelastettu pieni pala pienten kylien historiaa.
Aineiston on nettisivuja varten toimittanut Veikko Kärkkäinen.
 
  
 
    Kyläläisten lahjataulu viimeiselle myllärille                                                           Lahjataulun teksti ja allekirjoitukset(alinna) 
                
                        Väkeä Kääpälän lavalla.     Kauko,Aimo,Esko Kauppila,Seppo Vaija ja Veikko Kauppila 50-luvulla
        
Helluntalaisten kastetilaisuus Kääpälässä 50- luvulla                                                                                      Helsingin messuilla 1915
                                                                                    Liikennöitsijä Laurilan perhettä. 
 
    
Käpälän koulun historiaa
 
          Raili Mauno on kirjoittanut sarjan Kääpälän koulun historiasta.
          Sarjan 5 osaa on julkaistu Valkealan Sanomissa viikon välein alkaen 1.7.2010.
          Tällä sivustolla historian kirjoitukset on luettavissa Valkealan Sanomien sivuista otettuina PDF- kopioina.
          Alla olevista linkeistä saat luettavaksi kunkin julkaisuosan kerrallaan.
 

                        Historian osa 1       Historian osa 2      Historian osa 3    Historian osa 4        Historian osa 5